Seinäsammal (pleurozium schreberi)
Kangasmetsiemme yleisin ja runsain pohjakerroksen kasvi. Viihtyy myös kallioilla, lahokannoilla, soiden mättäillä. Käytetty mm. Hirsiseinien rakojen tilkkeenä.
Kuivana harmaa, kosteana vihreä.
Isoja, leveäliuskaisia lehtijäkäliin kuuluvia.
Usein alustaansa löysästi kiinnityviä.
Kynsisammal
Lähes haaraton, pysty.
Lehdet pitkät, kapeat, tyvestä kohti kärkeä kapenevat, teräväkärkiset, usein kaartuvia.
Kasvaa tiiviinä kasvustoina, mättäinä.
Kangasmetsissä, kallioilla, tuntureissa. Kasvualustana usein kivet tai maan humus, lahopuut.
Rakenteeltaan torvi aisia, toisistaan hyvinkin paljon eroavia, muuntelukyky aiheuttaa usein tunnistusvaikeuksia. Kuuluu lehtijäkäliin.
Kallioisokarve (Parmelia saxatilis)
Lehtimäinen, alustanmyötäisesti kivipinnoilla kasvava.
Reunoilta epäsäännöllisesti liuskainen. Yläpinta yl. siniharmaa, liuskojen kärjet ruskettuneet, alapinta musta.
Pystykasvuinen, pensasmainen maajäkälä, vaaleankellanvihreä. Vasta vanhempana palleromainen ulkoasu.
Kasvaa kallioilla ja kangasmetsissä.
Korpikarhunsammal(Polytrichum)
Levittäytyy turkki aiseksi peitteeksi. Yksittäiset versot muistuttavat kosteina tähtiä, koska varret osoittavat eri suuntiin. Kuivalla lehdet kääntyvät ylöspäin melkein vartta myöten soukiksi häntämäisiksi.
Punaruskeat perät kohottavat keväällä versojen latvoista itiöpesäkkeitä. Myöhemmin vaalea huntumainen itiöpesäke muuttuu kun huntu varisee pois ja punertavan ruskea pesäke kääntyy vaaka-asentoon. Pesäkkeet säilyvät monesti yli talven. Viihtyy korvissa, soilla, metsissä. Tämä kuvattu kosteassa kasvupaikassa merenrannan läheisyydessä.
Naava (Usnea)
Kasvavat melkein pelkästään puiden rungoilla ja oksilla, roikkuen hapsottavasti. Naavat ovat herkkiä ilmansaasteille, sanotaankin että naava on puhtaan metsän merkki.
Celssi.kapsi.fi/ luontosivusto
Wikibedia
Suomalaisen luonto-opas. 2000.
Valokki-nettikasvio
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti