Hernekasvit

Hiirenvirna (Vicia cracca)

Korkeus: 20-100 cm

Monivuotinen ruohokasvi, maarönsyllinen ja juurakollinen.

Kukkii kesä-elokuussa.

Kasvupaikkoina niityt, pientareet, joutomaat, rannat, metsänreunat.

Tuntomerkit: rentovartinen, kiipeilevä ja haarova varsi.

Lehti 6-12 parinen, kapeanpuikeat lehdykät, ehytlaitaiset, parilehdykkäinen.

Kukka 8-12 mm pitkä, sinivioletti, perhomainen.

Kukinto 10-30 kukkainen terttu, tiheä ja pitkäperäinen.

Hiirenvirna on monivuotinen ja jonkin verran myrkyllinen kasvi.

Niittynätkelmä

Korkeus: 25-60 cm

Monivuotinen ruohokasvi.

Rentovartinen, kiipeilevä, särmikäs.

Kukka: keltainen, 10-16 mm pitkä, perhomainen. Heteitä 10, emiö 1-lehtinen ja 1- luottonen.

Kukinto: pitkäperäinen, 5-12 kukkainen terttu.

Lehdet: Kierteisesti, ruodollisia, korvakkeellisia. Lehdykät suokeita, suippoja ja ehytlaitaisia.

Hedelmä: musta palko, 20-40 mm.

Viihtyy niityillä,pientareilla, pelloilla, metsänreunoissa, ruohoisissa metsissä, rantapensaikoissa ja merenrannoilla.

Kukkii kesä- elokuussa.

Hyötykäyttö vähäistä, lähinnä karjanrehussa.

Valkoapila ( Trifolium repens )

Monivuotinen ruoho.

Korkeus: 10-30 cm.

Maanmyötäinen varsi, nivelkohdista juurehtiva, kalju.

Kukka: teriö vastakohtainen, valkoinen ( joskus hiukan punertava), myöhemmin ruskettuva. Viisi terälehteä, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alimmaisena venho joka muodostuu kahdesta terälehdestä.

Kukinto: pitkäperäinen, tiheän pallomainen ryhmä, tuoksuvat kukat.

Lehdet: kierteisesti, pitkäruotisia. Lehdykät vastaherttamaisia.

Kukkii kesä- elokuussa niityillä, nurmilla, pihoilla poluilla, joutomailla, pientareilla ja rannoilla.

Valkoapila on yksi parhaista hunajakasveistamme.

Puna-apila (Trifolium pratense)

Monivuotinen ruoho.

Korkeus: 15-50 cm.

Varsi pystyyn kohoneva, usein monivartinen ja rönsytön.

Kukka: terö vastakohtainen, violetinpunainen ( joskus vaaleanpunainen, valkea), 12-18 mm pitkä.

Viisi terälehteä, joista ylinnä purje, sivuilla siivet ja alimpana venho joka muodostunut kahdesta terälehdestä.

Kukinto: perätön, lyhytperäinen, lähes pallomainen ryhmä, usein kaksi kukintoa yhdessä.

Lehdet: kierteiset, ruodolliset, korvakkeelliset. Lehdykät suikeita- soikeita.

Kukkii kesä- elokuussa pelloilla, niityillä, pientareilla, pihoissa, metsänreunoissa, rannoilla ja kallioilla.

Käytetään myös rehukasvina. On yksi maailman tärkeimmistä rehukasveista ja myös kylvönurmiemme tärkein laji. Sopii myös ihmisten syötäväksi. Lehdet sopivat salaatteihin, keittoihin, muhennoksiin. Alussa pieninä määrinä.

Luontoportti.com.

Suomalaisen luonto-opas. 2000.