Kotini pihapiiri rajoittuu kolme vuotta sitten hakattuun metsän pohjaan. Pohja kasvaa monipuolista kasvillisuutta. Hakkuulta suojatut koivut, rauduskoivu (Betula pendula) ja hieskoivu ( Betula pubescens) kuuluvat alueen vanhempaan lehtipuustoon. Myös nuorta koivuntainta kasvaa alueella runsaasti.
Yleiskuva alueesta
Raudus - ja hieskoivun varmimmat erot ovat lehdissä ja nuorimmissa oksankärjissä eli vuosikasvaimissa. Raiduskoivun lehtien kolmiomainen tai vinoneliömäinen terävästi toissahainen lapa suippenee pitkäksi kärjeksi. Rauduskoivun kaarna tulee iäkkäissä koivuissa paksuksi ja tummaksi ja halkeilee syväuurteisesti. Rauduskoivusta käytetään myös nimeä riippakoivu, oksankärjet usein riippuvat kauniisti.
Korkeus: 8-25 m, jopa 30m.
Pitkäikäinen, 100-250 vuotta.
Kukkii kesä heinäkuussa kuivahkoissa metsissä, kallioilla, joutomailla.
Rauduskoivu on Suomen kansallispuu.
Käytetään mm. Paperin valmistukseen, myös saunavihtana käytetty, suosittu yrttikasvi. Erinomainen lämmönlähde polttopuuna.
Korkeus: 5-20 m
Pitkäikäinen: n. 100v
Kukkii touko-kesäkuussa erilaisissa metsissä, peltojen ja teiden reunoilla, soilla ja tuntureilla.
Oiva huonekaluteollisuuden raaka-aine, myös yrttinä käytetty.
Hieskoivun lehdet ovat lyhyempikärkiset ja pyöreämmät. Hieskoivu sietää märempiä maita kuin rauduskoivu. Jos oksistossa näkee tuulenpesiä, niin melko varmasti kyseessä on silloin hieskoivu, sillä rauduskoivun tuulenpesäsieni näyttäisi Suomesta puuttuvan. Hieskoivulla on ohuehko tyvikaarna, joka harvemmin halkeilee. (Suomalaisen luonto-opas. 2000.)
Nuoret pihlajat kuuluvat myös metsänpohjan puustoon.
Kuuluu ruusukasvien heimoon.
Usein monirunkoinen, 4-10 metriä.
Kukka: pieni ja voimakastuoksuinen, valkoiset terälehdet, pyöreäkärkiset, noin 3-4 mm pitkiä.
Lehdet: Kierteisesti, ruodollisia, parolehdykkäisiä, 6-8 parisia. Lehdykät soikeita, kapeanpuikeita, teräväsahalaitaisia, päältä miltei kaljuja, alta karvaisia, syysvärity purppuranpunainen.
Kukkii kesä-heinäkuussa kuivahkoilla, tuoreilla ja lehtomaisilla kangasmetsillä, metsänreunoissa, rannoilla, kallionrinteillä..myös koristepuu.
Marjoja voidaan hyötykäyttää mm. hyytelöt ja kuivaus.
Myös pajukasveihin kuuluvaa haapaa löytyy alueelta nuorina taimina. Vanhemmissa metsissä haapa väistyy nopeasti havupuiden tieltä.
Korkeus: 15-30 m
Pitkäikäinen: noin 100v
Kukkii huhti- kesäkuussa ennen lehtien puhkeamista monenlaisissa metsissä, rannoilla, hakkuualueilla.
Haavan runko on isossa puussa kellanvihreä-vihreänharmaa, kuori pitkään sileää.
Lehti: suurehko, mutkalaitainen tai tylppähampainen, alta vaaleamman vihreä kuin päältä, lapa pyöreähkö.
Ruoti: pitkä (3-5 cm), herkkä sivuttaisliikkeelle, lehtien havinan voikin hyvin kuulla.
Käytetään mm.rakennusmateriaalina esim. Saunanlauteet ja tulitikut.
Tämän puun taimi, tammen taimi oli alueen ilonen löytö.
Tammi ( Quercus robur)
Kuuluu pyökkikasvien heimoon.
Korkeus: 10-20 m.
Lehdet: kierteisesti, lyhytruotisia, nuorena harvaan tähtikarvaisia, myöhemmin kaljuja, parihalkoinen, nahkea. Pyöreäkärkiset liuskat.
Kukkii kesäkuussa, kasvupaikkana kangasmetsät, lehdot, kalliokkojen reunat.
Vahvaoksainen ja paksurunkoinen.
Varsinais-Suomen maakuntakasvi.
Voi elää jopa 1000 v.
Ahvenanmaalla yli 170 cm puut ovat rauhoitettuja.
Vanha metsänpohja, johon on tehty vain harvennushakkuu kasvaa puustoltaan vanhoja kuusia((Picea abies).
Kuusen korkeus: voi olla jopa 45 metriä. Yleisimmin kuusi kasvaa 20-30 metriseksi.
Pitkäikäinen puu, jopa 250-400 vuotta.
Kuusi kukkii touko-kesäkuussa.
Kuusen käpy on 5-15 cm, sukkulamainen.
Kuusen neulanen on 1,5-2,5 cm pitkä, kapea, nelisärmäinen ja teräväkärkinen.
Kuusi on talvehtiva, tummanvihreä.
Kuusi on levinnyt koko maahan
Alueen muut havupuut kuuluvat mäntyjen sukuun. Metsämänty (Pinus sylvestris) on Suomen yleisin puulaji. Männyn tuntomerkki on oksaton runko, punaruskean kaarnan peitossa. Mänty on syväjuurinen puu. Männyn kasvupaikkavaatimukset ovat vähäiset. (www.helsinki.fi.metsatieteey/arboretum/puulajit/pinus_sylvestris.html )
Männyn käpyjä
Kuvatulla alueella kasvaa mäntyä nuorena taimena. Tällä männyn taimella on meneillään kolmas kasvuvuosi.
Nuoren havupuun iän voi laskea oksakiehkuroiden avulla. Loppukesästä latvan kärkeen muodostuu sivuversoja, uusien oksien aiheita. Seuraavana kesänä sivuversoista kasvavat uudet oksat oksakiehkurana. Kärkiverso jatkaa uuden latvan tuottamista. Loppukesästä latvan kärkeen muodostuu taas sivuversoja. Näin tapahtuu joka vuosi, syntyneiden oksakiehkuroiden avulla voi laskea puun iän. Oksakiehkuroiden väli on aina yksi vuosi. Samalla tavalla voi laskea oksan iän. (www.tampere.fi/ytoteto/yva/ ymparistoverkko/bl_mt_puunika.html)
Mänty on pitkäikäinen, 300 vuotta, mutta voi olla jopa 800 vuotta vanha.
Kukkii touko- kesäkuussa erilaisissa metsissä, rämeillä ja kallioilla.
Käpy noin 5cm, kartiomainen.
Neulanen 4-5 cm pitkä, sinivihreä, teräväkärkinen, jäyklä, parittainen. Talven yli vihreä.
(www.luontoportti.com)
On mäntyjen suvun havupuu. Kuvausalueelltani löytyi useita sembramännyn taimia. Sembramäntyä kasvaa luonnonvaraisena Alpeilla ja Karpaateilla. Suomessa sembramänty on suosittu koristepuu. Kuvausalueen läheisellä hautausmaalla kasvaa viljeltyjä sembramäntyjä ja uskoakseni linnut ovat sieltä siemeniä levittäneet kuvausalueen metsään. (Wikipedia, sembramänty)
Nuorella sembramännyllä runko on harmaa ja vanhempana harmaanruskea, kuori ohut. Neulaset ovat jäykkiä, suoria, 7-12 cm mittaisia, viiden neulasen kimpuissa. (Wikipedia, sembramänty)
Nuoria Harmaaleppä (Alnus incana) Vaasan saaristossa
ALUEEN MUUTA KASVILLISUUTTA
LEINIKKIKASVIT
Heimo: leinikkikasvit
Monivuotinen ruohokasvi
Korkeus 5-100cm
Kukinta-aika: kesä-syyskuu
Kasvupaikkoina niityt, tienvieret, jokivarret, tuoreet metsät.
Tuntomerkit: varsi pysty, monihaarainen.
Lehdet epäsäännöllisen liuskaisia.
Kukka on 12-25mm leveä, keltainen ja 5-terälehtinen.
Kukinnossa kukkia 1-20, viuhkomainen.
Levinneisyysalueita koko maa.
Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 15-50 cm
Tuntomerkit: rento vartinen, rönsyllinen, nivelkohdista juurehtiva.
Lehdet: lapa kolmiomainen, 3-lehdykkäinen
Kukka: keltainen, kiiltävä 15-30 mm leveä, viisi terälehtinen.
Kukkii kesä-heinäkuussa kosteilla niityillä, ojanvarsissa, rannoilla...
HORSMAKASVIT
Maitohorsma (Ebilobium angustifolium)
Korkeus: 50-150cm
Tyyppi: monivuotinen ruoho
Kukinta-aika: heinä-elokuu
Kasvaa valoisissa metsissä, niityillä, hakkuuaukoilla, pientareilla ja joutomailla.
Tuntomerkit: maarönsyt - pitkiä, haaraton varsi ja pitkät kapeat lehdet. Kukka 2-4 cm leveitä, purppuran- tai vaaleanpunaisia, 4- terälehtinen
Kukinto: pitkä ja runsaskukkainen terttu.
Levinneisyys koko maa, lajin yleisyys tekeekin siitä ehkä arkisen silmissämme
Maitohorsma on suosittu villiyrtti, sillä sen ravintoarvo on hyvä. Sen toinen tunnettu nimi on Rentun ruusu. Maitohorsman nimeen liittyy uskomus siitä, että se lisää lehmien maidontuotantoa. Sitä onkin mielellään lisätty karjanrehuun.
KELLOKASVIT
Korkeus: 25-80 cm
Tyyppi: 2-vuotinen ruoho, pääjuuri on voimakas ja lyhyt.
Kukinta-aika: kesä - syyskuu
Kasvupaikkoina niityt ja tienpientareet
Kasvaa yleisesti Etelä - ja Keski-Suomessa
Tuntomerkit: haarainen varsi, lehdet pitkulaiset, kukka 20-25 mm pitkä, sinipunainen, kellomainen, kapeatyvinen. Kukinto viuhkomainen ja haarova.
Harakankello ei kuulu alkuperäiseen kasvistoomme, vaan se on asettunut tänne maanviljelyn myötä.
Kasvaa yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa
NÄIVEKASVIT
Korkeus: 10-40cm
Tyyppi: yksivuotinen ruoho, puoliloinen
Kukinta-aika: kesä-elokuu
Kasvupaikkoina kangasmetsät, kalliot, niityt ja rämeet.
Tuntomerkit: hento vartinen, vaihtelevasti haarainen, lehdet vastakkain, kapean suikeat tai tasasoukat. Ylälehdet tyvestä hampaiset, alalehdet ehytlaitaiset.
Kukka: 10-20 mm pitkä, tyvestä vaalea, teriön suuosasta keltainen, 2-huulinen, torvimainen. Ylähuuli huppumainen, alahuuli suora, 3-liuskainen.
Esiintyy koko maassa.
Kangasmaitikka on tullut maahamme jo varhain myöhäisjääkaudella. Kangasmaitikka on puolisoiden eli se imee ravintoa naapurikasvien juurista erityisesti männyn ja puolukan juurista.
www.luontoportti.com
Suomalaisen luonto-opas. 2000.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti