Monivuotinen ruoho.
Korkeus: 30-60 cm. Varsi usein alaosasta haarova, karvainen- kalju.
Kukka: muodostavat kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä, 8-16 mm leveitä. Mykeröitä laitakukat yl. Valkoisia, kielimäisiä, 3-hampaisiin, noin 10-14 kpl:ta.
Kesäkukat likaisenvalkoisia, pieniä ja torvimaisia.
Lehdet: kielteisesti, ruodottomaksi.
Kukkii heinäkuusta syyskuuhun niityillä, ojissa, pelloilla, rannoilla. On myös koristekasvi, koreakärsämö.
Maarönsyllinen, monivuotinen ruoho.
Korkeus: 20-70 cm. Varsi pehmeäkarvainen, ryydintuoksuinen.
Kukka: alle 5mm leveitä, kukkamaisia mykeröitä. Laitakukat valkoisia, joskus punertavia. Kehäkukka valkeita, torvimaisia ja pieniä.
Lehdet: kielteisesti, yleensä ruodottomaksi. Lapa 2-3 kertaan pariliuskainen, kapeat liuskat, harvakseen pitkäkarvaisia.
Kukkii heinä- syyskuussa niityillä, pientareilla, pihoissa, nurmilla, rannoilla...
Käytetty lääkintään mm. Haavoihin, tulehduksina, siitä valmistettu uute estää kynsisientä aiheuttavan sienen kasvua. Teenä ja villiyrteistämme käytetty.
Pietaryrtti ( Tanacetum vulgare)
Monivuotinen ruoho. Juurakko haarova.
Korkeus: 30-150cm.
Varsi puutunut tyvestä, jäykkä ja haarova. Varsi lähes kalju, yl. punaruskea. Ryydintuoksu voimakas.
Kukka: kukat muodostavat mykeröitä, jotka 7-11 mm ja kehtosuomujen suojaamia. Mykerössä ei laitakukat, kehräkukat syvänkeltaiset, pienet ja torvimaiset.
Lehdet: kielteisesti, ruodottomaksi- lyhytmuistisia. Lapa yl. pariliuskainen, niukkakarvainen, liuskat suikeita ja suippokärkisiä, sahalaitaisia ja pariliuskaisia. Liuskat tiheähampaisisia ja poimuissa.
Kukkii heinä-syyskuussa soraisilla ja kivisellä merenrannalla, tienvarsilla, asumusten ympäristössä, myös koristekasvina.
Kansanomaisesti käytetään nimitystä nappikukka. Käytetty kansanlääkinnässä.
Pitaryrttiä on käytetty muinoin myös balsamointiin. Se on ollut yleinen hautajaiskasvi Suomessakin.
Käytetty myös tupakan korvikkeena, muhennoksia leivoksista, salaateissa.
Peltosaunio( tripleurospetmum maritimum ssp. inodorum)
Käytetään myös nimeä saunakukka.
1-vuotinen ruoho.
Korkeus: 20-80 cm, varsi pysty ja koheneva, yleensä 1- vartijan. Varsi haarova, kalju ja vihreä.
Kukka: muodostavat kehtosuomujen suojaamia mykeröitä. Laitakukat valkoiset, kielimäisiä. Kehäkukat keltaisia, torvimaisia ja pieniä. Mykeröpohjus kekomainen.
Lehdet: kielteisesti, lyhytruotisia, ruodittomia. Lapa 2-3 kerta pariliuskainen, kalju, liuskat pitkiä, rihmamaisia.
Kukkii kesä-lokakuussa pelloilla, nurmilla, teidenvarsilla, pihoilla, puutarhoissa.
Tuoksu melko epämiellyttävä ihmisnenässä, sitä vastoin kärpäset, kimalaiset, maamehiläiset pitänevät tuoksusta joka vetää niitä puoleensa.
Päivänkakkara(lLeucanthemum vulgaariksi)
Monivuotinen ruoho, juurakollinen, muodostaa kasvustoja.
Korkeus: 20-70 cm, haaraton ja niukkakarvaine varsi.
2,5-6,5 cm leveitä mykeröitä joita suojaa kehtosuomujen. Laitakukat valkoiset, kielimäisiä, Kehäkukat keltaiset.
Lehdet: kierteisesti, tyviruusukkeena. Alempien lehtien lapa vastapuolen, pitkähampainen. Ylempien puikea ja isohampainen.
Kukkii kesäkuusta syyskuuhun niityillä, kedoilla, pelloilla, metsänreunoilla, pientareilla...
Sekoitetaan joskus peltosaunioon, jolla tillimäiset lehdet, kuten yllä aiemmin näkyy.
Värikkäät mykeröitä houkuttavat pölyttäjiä.
Monivuotinen ruoho, juurakollinen.
Korkeus: 40-120 cm. Varsi yl. Haaraton, joskus latvassa haaroja. Piikitön, uurteinen, villakarvainen.
Kukka: kukat muodostavat mykeröitä, laitakukat puuttuvat, kehräkukat purppuranauhassa, torvimaisia.
Lehdet: kielteisesti, tyvilehdet ruodillisia, ruoti keveästi siipipalteinen. Lapa sulkea, putkäsuippuinen, pehmeä, päältä vihreä, alta tiheään huopakarvainen.
Kukkii heinä elokuussa rehevissä metsissä, kosteissa lehdoissa, korvissa, kosteilla niityillä, tienvarsilla.
Monivuotinen ruoho. Laaja juuristo, vaakasuora, kullanruskea.
Korkeus: 40-150 cm. Varsi yl. Haaraton, nystykarvainen ja ontto. Maitiaisnestettä runsaasti.
Kukka: kehtosuomujen suojaamia kukkamaisia mykeröitä, 4-5 cm leveitä. Kukat kullankeltaisia, kärjestä 5-hampaisisia. Mykeröitä ryhmänä.
Lehdet: kielteisesti, tyvilehdet ruodillisia, kuormainten ruoti. Lapa pariliuskainen, liuskat tyveä kohti kääntyneet, kiiltävät, sinivihreän.
Kukkii heinä-elokuussa pelloilla, pihoilla, pientareilla, rannoilla, niityillä, luodoilla...
Tämän rikkakasvin elinvoimaisuus pelloilla heikentää varsinaisten viljelykasvien kasvua.
www.luontoportti.com
Suomalaisen luonto-opas. 2000.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti